Post by emmi aittoniemi on Mar 26, 2016 4:35:10 GMT
Emmi Janika Aittoniemi hyvää päivää. Mä olen 17-vuotias ammattikoululainen, ja opiskelenkin nyt ensimmäistä vuotta baarimikoksi Joensuun keskustassa. Mun perheeseen kuuluu kahden kissan ja hevosen lisäksi vanhemmat Sari ja Markus, sekä kaksoisveli Elias. Me ollaan Elkun kanssa synnytty 30. tammikuuta, ja ollaankin aina oltu riemuissamme kun synttärit tulee niin nopeesti joulun jälkeen. Me asutaan koko perheen voimin Hukanhaudalla, Joensuussa, aika suurikokosessa omakotitalossa.
Musta ollaan usein sanomassa, että mä olen lellipentu, outo kun mikä ja joku helvetin lesbo joka haluaa olla poika. Usein joudun korjailemaan noita lauseita, koska a) vaikka tullaankin rikkaasta perheestä, ei me missään rahassa kylvetä Elkun kanssa ja b) mä en halua olla poika, ja se on useiden tosi vaikee ymmärtää. Mä pukeudun jätkämäisesti ja oon usein tullutkin luulluksi vastakkaiseksi sukupuoleksi, mutten mä silti halua muuttaa sukupuoltani.
Siis joo, ulkonäöltäni oon sinihiuksinen, peruspitkä tyttö jonka päällä näkee enemmän kun useemman kerran nahkatakin, jonkun randomlippiksen ja kivat, lököttävät kollarit. Mä suurinpiirtein vihaan ihan pillifarkkuja ja legginsejä, ja mun päällä nähdäänkin yleensä vain sellasia vähän löysemmän mallisia farkkuja, ja just noita kolitsikankaisia housuja. Rakastan myös käyttää erilaisia hattuja, ranteissa roikkuu aina muutamia koruja ja mul on pakkomielle meikata mun kulmat joka aamu.
Luonteeltani mä olen sellanen pirtee, helpostilähestyttävä persoona. Mulla on kirjava historia niin hyvine ku huonoinekin käänteineen, mutta mä rakastan hymyillä ja olla ilonen; sit kun mä vittuunnun tai suutun, musta kyllä huomaa sen. Aggressiivisena mä saatan käännellä pöydät ympäri ja polttaa askin tupakkaa, sen jälkeen mä tuun ja pyydän anteeks. Vihaan olla riidoissa kenenkään kanssa ja yritän aina malttaa mieleni, etten aukois päätäni turhasta.
Mun jutut on yleensä paskoja. Ei siis mitään rajaa. Mä olen sarkastinen ja olevinaan huumorintajunen, ja nauran niin oudoille jutuille ettei mitään rajaa. Mut koitan sit aina hillitä itseni, jos oon uusien ihmisten seurassa, ettei näille jäis huono maku suuhun musta. Mä haluan tulla jokaisen kanssa toimeen ja vaikka vastassa olisikin tosi ärsyttävä ihminen, mä koitan käyttäytyä.
Ja mitä muuta mä teen, kun roikun tallilla? No. Mä kirjotan runoja, soitan kitaraa ja ajelen ympäri kyliä mun mopoautolla (joo just sillä, hehe) mun parhaan kaverin Amandan kanssa. Aman kanssa kuluu energiajuomat ja ihmisten korvat, kun me luukutetaan musiikkia (lemppareihin kuuluu perus Robinit, JBt, ZAYNit, Sannit ja Ande Tudet) mauton kaijuttimista. Mun lempiruokaa on lohipasta ja kädessä näkyy aina rodeo-pullo. Ja rakastan olla romanttinen; mä tykkään yllätysten järjestämisestä, söpöjen sanojen sanomisesta ja kaikesta sellasesta rakkaushömpästä. Oon kyllä kans tosi hellyydenkipeä ja haluisin vaan pitää kullan ihan kiinni mun kyljessä 247. Jos sellanen siis olis, tällä hetkellä mä juoksentelen ympäriinsä sinkkuna. Ainiin, ja mä myös rakastan Kylie Jenneriä, ihan kokonaisuudessaan ja asenteeltaan. Ehkä maailman täydellisin nainen.
Ja entäs Paavee sitten? No, se tuli mulle vähän aikaa sitten. Mun ei pitänyt ostaa hevosta, mutta menin Jonan, yhden hyvän ystävän, hevosen varsan eli Paapen koeratsastukseen mukaan ollessani Espoossa päin. Jona pisti mut esittelemään ruunan selästä käsin ennen ostajaehdokkaan vuoroa ratsastaa, ja siinä se jotenkin iski. Mä pidin pääni ja suuni kiinni siihen saakka, että ostajaehdokkaat olivat lähteneet, ja sanoin sit Jonalle että älä myy tätä, mä ostan tämän. Sanoin noi sanat ilman, että mulla oli hajuakaan, mistä mä hommaisin ensinnäkin rahat hevosen hankkimiseen. Jotenkin sain vanhemmat taivuteltua tukemaan mun harrastusta, joten seuraavalla viikolla, kun mä olin käynyt Joensuussa ja palannut Espooseen mutsin kanssa, musta tuli hevosenomistaja.
Paavee on vähänku mun puskaponi. Me ei kierretä kovinkaan paljon kisoissa, mitä nyt aina välillä käydään hyppäämässä keskiviikkokisoissa tai kertaamassa taitoja harjotuskoulukilpailuissa. Mielummin me mennään maastossa tai jolkotellaan rennommin kentällä, tai sit käydään kärrylenkeillä; mä haaveilin joskus ravivalmentajan urasta, ja nyt melkein sain sen, kun mun poni osaakin mennä kärryjen edessä.
hoito-ohjeet ja ruoka:
loimitus ja ulkoilu
- tarhataan ilman riimua, mieluiten kaverin kanssa
- loimitettava huolellisesti talvella klippauksen takia
- ulos sään mukaan sade-, ulko- tai toppaloimi
- kovimmilla pakkasilla alle fleece tai villa
- tallissa talvisin tallitoppa, kuivaukseen villaloimi
liikutus
- joka jalkaan suojat, esteillä etusiin bootsit
- esteillä käytettävä martingaalia
- liikutuksen jälkeen jalat kylmätään n. 15 ajan, yöksi lämpöpintelit paksuilla patjoilla
ruokinta
- syö kaksi kertaa päivässä väkirehumössön, heinää 4 kertaa päivässä
- heinät 3-2-2-3, kaurat 1-0-0-1
- ruuan sekaan vitamiinijauhetta, kuivattua leipää ja porkkanoita
- ruoka turvotettava kunnolla
Paavee asuu karsinassa 5, ja tarhailee Ruun kanssa tarhassa 1.
Musta ollaan usein sanomassa, että mä olen lellipentu, outo kun mikä ja joku helvetin lesbo joka haluaa olla poika. Usein joudun korjailemaan noita lauseita, koska a) vaikka tullaankin rikkaasta perheestä, ei me missään rahassa kylvetä Elkun kanssa ja b) mä en halua olla poika, ja se on useiden tosi vaikee ymmärtää. Mä pukeudun jätkämäisesti ja oon usein tullutkin luulluksi vastakkaiseksi sukupuoleksi, mutten mä silti halua muuttaa sukupuoltani.
Siis joo, ulkonäöltäni oon sinihiuksinen, peruspitkä tyttö jonka päällä näkee enemmän kun useemman kerran nahkatakin, jonkun randomlippiksen ja kivat, lököttävät kollarit. Mä suurinpiirtein vihaan ihan pillifarkkuja ja legginsejä, ja mun päällä nähdäänkin yleensä vain sellasia vähän löysemmän mallisia farkkuja, ja just noita kolitsikankaisia housuja. Rakastan myös käyttää erilaisia hattuja, ranteissa roikkuu aina muutamia koruja ja mul on pakkomielle meikata mun kulmat joka aamu.
Luonteeltani mä olen sellanen pirtee, helpostilähestyttävä persoona. Mulla on kirjava historia niin hyvine ku huonoinekin käänteineen, mutta mä rakastan hymyillä ja olla ilonen; sit kun mä vittuunnun tai suutun, musta kyllä huomaa sen. Aggressiivisena mä saatan käännellä pöydät ympäri ja polttaa askin tupakkaa, sen jälkeen mä tuun ja pyydän anteeks. Vihaan olla riidoissa kenenkään kanssa ja yritän aina malttaa mieleni, etten aukois päätäni turhasta.
Mun jutut on yleensä paskoja. Ei siis mitään rajaa. Mä olen sarkastinen ja olevinaan huumorintajunen, ja nauran niin oudoille jutuille ettei mitään rajaa. Mut koitan sit aina hillitä itseni, jos oon uusien ihmisten seurassa, ettei näille jäis huono maku suuhun musta. Mä haluan tulla jokaisen kanssa toimeen ja vaikka vastassa olisikin tosi ärsyttävä ihminen, mä koitan käyttäytyä.
Ja mitä muuta mä teen, kun roikun tallilla? No. Mä kirjotan runoja, soitan kitaraa ja ajelen ympäri kyliä mun mopoautolla (joo just sillä, hehe) mun parhaan kaverin Amandan kanssa. Aman kanssa kuluu energiajuomat ja ihmisten korvat, kun me luukutetaan musiikkia (lemppareihin kuuluu perus Robinit, JBt, ZAYNit, Sannit ja Ande Tudet) mauton kaijuttimista. Mun lempiruokaa on lohipasta ja kädessä näkyy aina rodeo-pullo. Ja rakastan olla romanttinen; mä tykkään yllätysten järjestämisestä, söpöjen sanojen sanomisesta ja kaikesta sellasesta rakkaushömpästä. Oon kyllä kans tosi hellyydenkipeä ja haluisin vaan pitää kullan ihan kiinni mun kyljessä 247. Jos sellanen siis olis, tällä hetkellä mä juoksentelen ympäriinsä sinkkuna. Ainiin, ja mä myös rakastan Kylie Jenneriä, ihan kokonaisuudessaan ja asenteeltaan. Ehkä maailman täydellisin nainen.
Ja entäs Paavee sitten? No, se tuli mulle vähän aikaa sitten. Mun ei pitänyt ostaa hevosta, mutta menin Jonan, yhden hyvän ystävän, hevosen varsan eli Paapen koeratsastukseen mukaan ollessani Espoossa päin. Jona pisti mut esittelemään ruunan selästä käsin ennen ostajaehdokkaan vuoroa ratsastaa, ja siinä se jotenkin iski. Mä pidin pääni ja suuni kiinni siihen saakka, että ostajaehdokkaat olivat lähteneet, ja sanoin sit Jonalle että älä myy tätä, mä ostan tämän. Sanoin noi sanat ilman, että mulla oli hajuakaan, mistä mä hommaisin ensinnäkin rahat hevosen hankkimiseen. Jotenkin sain vanhemmat taivuteltua tukemaan mun harrastusta, joten seuraavalla viikolla, kun mä olin käynyt Joensuussa ja palannut Espooseen mutsin kanssa, musta tuli hevosenomistaja.
Paavee on vähänku mun puskaponi. Me ei kierretä kovinkaan paljon kisoissa, mitä nyt aina välillä käydään hyppäämässä keskiviikkokisoissa tai kertaamassa taitoja harjotuskoulukilpailuissa. Mielummin me mennään maastossa tai jolkotellaan rennommin kentällä, tai sit käydään kärrylenkeillä; mä haaveilin joskus ravivalmentajan urasta, ja nyt melkein sain sen, kun mun poni osaakin mennä kärryjen edessä.
hoito-ohjeet ja ruoka:
loimitus ja ulkoilu
- tarhataan ilman riimua, mieluiten kaverin kanssa
- loimitettava huolellisesti talvella klippauksen takia
- ulos sään mukaan sade-, ulko- tai toppaloimi
- kovimmilla pakkasilla alle fleece tai villa
- tallissa talvisin tallitoppa, kuivaukseen villaloimi
liikutus
- joka jalkaan suojat, esteillä etusiin bootsit
- esteillä käytettävä martingaalia
- liikutuksen jälkeen jalat kylmätään n. 15 ajan, yöksi lämpöpintelit paksuilla patjoilla
ruokinta
- syö kaksi kertaa päivässä väkirehumössön, heinää 4 kertaa päivässä
- heinät 3-2-2-3, kaurat 1-0-0-1
- ruuan sekaan vitamiinijauhetta, kuivattua leipää ja porkkanoita
- ruoka turvotettava kunnolla
Paavee asuu karsinassa 5, ja tarhailee Ruun kanssa tarhassa 1.